Open Office vaihtoehdoksi Microsoft Officelle: Osa 1. Perustietoa Open Officesta

Kirjoittamani lyhyt artikkelisarja perustuu uutiseen, joka kertoi Open Officen suosion olevan nousujohteista. Tämän ilmaiseksi saatavan toimisto-ohjelman avulla, voidaan tehdä tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa ja esityksiä aivan kuten Microsoft Officella. Suurin ero näiden ohjelmistojen välillä syntyy kustannuksista, Open Office versiosta riippumatta ei maksa mitään kun puolestaan ominaisuuksiltaan rajoitettujen MS Officen perusversioiden vähittäismyyntihinta alkaa noin sadasta eurosta päätyen liki 900 euron hintaan (hinnat Moonsoftin sivustolta 7.2.2010). Toisena keskeisenä erona ovat ohjelmistoihin liittyvät käyttörajoitukset, Open Officea saa käyttää vapaasti niin monta ihmistä ja monella koneella kuin katsoo tarpeelliseksi. Microsoft Officen käyttöä rajoittavat lisenssit, jolloin tyypillisesti jokainen tietokone vaatii ostettavaksi oman lisensoidun versionsa Microsoft Office -tuotteesta.

Moni voi varmasti ihmetellä, miksi sitten Open Office ei ole niin suosittu kuin Microsoft Office, vaikka sen saa hankittua ilman kustannuksia. Syitä löytyy useita, mutta varsinaisesti pääsyynä tämän päivän tilanteeseen on Microsoft Officen varhainen markkinoille tulo 1990-luvun alkupuolella, jolloin toimisto-ohjelmistojen kirjo oli runsasta. MS Office menestyi hyvin Windows -myynnin ohella, jolloin samassa yhteydessä markkinat keskittyivät niin käyttöjärjestelmien kuin toimisto-ohjelmien osalta Microsoftin haltuun. Tästä seurauksena syntyi laaja-asennuskanta, jolloin toimisto-ohjelmat vakiintuivat käyttämään Microsoftin teknologioita. Markkinoiden keskittyessä, monopolisoituivat ohjelmistojen tuotanto, jakelu sekä käyttöoikeuksien hallinta yhdelle yhtiölle. Tämän seurauksena ohjelmistomarkkinoille on syntynyt kilpailutilanteelle korkea kynnys uusille ohjelmistotuotteille. Kilpailun puuttuessa, ohjelmistoihin liittyvät lisenssiehdot ohjelmistojen käyttöoikeuksien osalta ovat tiukasti rajatut ja niihin liittyvät kustannukset määräytyvät toimittajalähtöisesti.

—

Open Office tuli nykymuodossaan markkinoille vuonna 2001 ja se perustui saksalaisen Star Officen -tuoteperheeseen, jonka sittemmin Sun Microsystems hankki itselleen. Sittemmin 2010 Sun Microsystems siirtyi Oraclen omistukseen ja samalla osa  Open Officen kehityksestä meni Oraclelle. On kuitenkin huomioitava, että avoimeen lähdekoodin perustuvaa tuotetta ei varsinaisesti omista kukaan, koska tekijänoikeudet sallivat tuotteiden monipuolisen käytön ilman rajoituksia. Se, että ohjelmistoon liittyviä oikeuksia ei ensisijaisesti omista mikään yksittäinen taho, johtuu sen tuotantomallista. Se takaa jokaiselle, joka on ohjelmiston kanssa jossain yhteydessä tekemisessä samanarvoiset mahdollisuudet vaikuttaa ohjelmistoon. Malli toimii siis päinvastoin kuin Microsoftin tuotteilla, jotka ovat tarkan kontrollin alaisena ja keskitetysti ohjattuna.

Tilaajan, tai loppukäyttäjän kannalta Open Officen käyttäminen ei aseta maksuvelvoitteita ohjelmiston toimittajille, jolloin käyttö on täysin vapaata. Toki kaupallisia palveluita, kuten esimerkiksi tuotetukea, on saatavilla mikäli sitä katsotaan tarvittavan esimerkiksi yrityskäytön yhteydessä. Open Officeen perustuvia julkaisuja tuottaa myös esimerkiksi IBM, jonka tuote Symphony nojaa Open Officen arkkitehtuuriin. Applen käyttöjärjestelmissä Open Officesta on saatavilla Neo Office, joskin Open Office on portattu myös omana versiona Macceihin.

—

Se, mikä on tehnyt Open Officesta poikkeavan ohjelmistotuotteen aikaisemmista Microsoft Officen kanssa kilpailevista tuotteista on sen menestyminen. Open Officea on ladattu 2009 alkupuoleen mennessä noin 50 miljoonaa kertaa sen kotisivulta, joka toimii ohjelmiston ensisijaisena asennuslähteenä. Toki ohjelmistoa jakavat muutkin, suosittuja jakelukanavia ovat mm. IT-alan lehdet ja joidenkin tietokoneiden tai käyttöjärjestelmien yhteydessä se tulee esiasennettuna. Koska ohjelmistolla ei ole yksittäistä jakelijaa, tarkkojen arvioiden antaminen on mahdotonta sanoa. Joka tapauksessa, ohjelmisto on löytänyt paikkansa toimisto-ohjelmistojen ekosysteemistä, joka turvaa sen elinkaaren ja kehityksen. Lisäksi Open Officea ja sen käyttöä tukevat lausunnoillaan myös EU sekä JUHTA (Julkisen tietohallinnon neuvottelulautakunta) suosittelemalla Avoimen Lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä. Suomessa hyvä esimerkki ohjelmiston laajamittaisesta käytöstä esiintyy Oikeusministeriössä, jossa Open Office otettiin käyttöön 7500 asennuksen mittakaavassa vuonna 2007.

Lopuksi lyhyt yhteenveto Open Officesta:

* Pääohjelmina Tekstinkäsittely (Writer), Taulukkolaskenta (Calc) ja esitysohjelma (Impress), jotka ovat vapaasti saatavia vastineita Microsoft Word, Excel ja Powerpoint -tuotteille.
* Avaa ja kirjoittaa Microsoft Word, Excel ja Powerpoint -tiedostoja
* Tukee ISO -standardin mukaista tiedostoformaattia
* Tuottaa Adobe .pdf -dokumentteja
* Saatavilla vapaasti suomenkielinen käyttöliittymä ja oikoluku
* Open Officen hankkiminen julkisella sektorilla ei ole hankintalainsäädännön alainen ja sen käyttöönottaminen voidaan toteuttaa omana työnä (vrt. case -Oikeusministeriö)
* Mahdollista käyttää makroja sekä tietokantoja

Seuraavassa julkaisussa käsitellään motivaatiotekijöitä ja syitä, miksi Open Office on potentiaalinen vaihtoehto Microsoft Officelle.

—

Open Officeen liittyviä julkaisuja:

Oikeusministeriön selvitys Open Officen käyttöönotosta.

Open Office -projektin kotisivu.

Euroopan Unionin IT-osasto testaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.

Microsoft Office avaa Open Office -tiedostoja.

Tanska siirtyy käyttämään Open Officen natiivisti tukemia tiedostomuotoja.